Tuesday 25 February 2014

Vanhojentanssit

Tammerkosken lukion vanhojentanssit. Tätä varten harjoiteltiin tanssimista pari kuukautta ja väännettiin äidin kanssa vaivalla mekkoa ja kyllä se olikin sen arvoista! Tanssin hyvän ystäväni Katrin kanssa ja täytyy kiittää häntä siitä että hän jaksoi lähteä tähän urakkaan kanssani! Ei me oikeastaan koskaan opittu valssaamaan kunnolla mutta tanssit meni silti loistavasti! Nyt ollaan sitten vanhoja vaikkakin koen käsitteen vähän typeränä sillä tiedän edessä olevan vielä melkein kaksi vuotta.



Ensimmäinen esitys oli 13.2 tostai-iltana. Silloin esiinnyimme vanhemmille ja kutsuvieraille minkä jälkeen oli kahvitus koululla. Täytyy sanoa että sitä edeltävissä harjoituksissa stressasin ihan äärettömästi ja se hetki kun astuimme ovista saliin tanssimaan satojen ihmisten eteen tuntui jäätävältä. Tanssit meni kuitenkin hyvin vaikka jäninkin harmittelemaan paria pikkuvirhettä, joita kukaan muu tuskin huomasi. Äiti sanoi että näytti siltä että meillä oli hauskaa ja olihan se. Oli myös todella mukavaa että perhe ja kaverit olivat vaivautuneet Tamperelle katsomaan tanssejani!



Seuraava aamu tuntuikin paljon luonnollisemmalta ja rennommalta kuin edeltävä ilta. Meikkeihin ja hiuksiin ei mennyt yhtä kauaa aikaa ja tanssit menivät ainakin omasta mielestäni lähes täydellisesti.  Aamuesityksen jälkeen oli muutama tunti aulassa tanssittaviin pienesityksiin joten menimme kaveriporukalla kuvailemaan koulun studiolle. Kuvista tuli onnistuneita, kaikki oli niin kauniina! Täytyy kyllä kehua että kaikki vanhojentanssijat olivat pukeutuneet todella kauniisti! Jokainen oli niin omanäköisensä enkä löytänyt joukosta ainuttakan hirveää asua!

Parempia mangusteja ei voisi toivoa!
Oltiin me vaan söpö pari <3


Kuvausten jälkeen aulassa odotti vielä viimeinen tanssi joka meni jokseenkin unenomaisessa tunnelmassa. Rehellisesti sanottuna tuli vähän haikea olo kun älysi etten tule enää tanssimaan Katrin kanssa ja tässä tämä koko juttu nyt oli. Oli ihana viettää Katrin kanssa aikaa, vaikkakin kahdeksalta aamulla koomaten harjotuksissa taikka neljältä iltapäivällä yliväsyneen hilpein tunnelmin. Lähdettyäni Tampereelle opiskelemaan en ole ehtinyt viettää paljoa aikaa Katrin kanssa niin nyt tuntui siltä että sai sitä aikaa vähän takaisin, pitäisi tosin nähdä enemmän vapaa-ajalla.

 

 Aulatansseista lähdimme suoraan Tammerin ravintolaan syömään. Sinne Katri ei tullut mukaan, mikä oli vähän harmi, sain tosin hänen taskuruusunsa. Ravintola oli hienoin missä ikinä olin käynyt! Ruoka oli hyvää ja hienoa ja tunnelma sitä mahtavempi! Hyvässä seurassa, naureskellen ja jutellen kolme tuntia vierähti nopeasti. Jonkun alkaessa soittamaan coldplayn paradiseä sekä river flows in youta pianolla tuli sellainen olo etten haluaisi olla missään muualla. Siinä oli hyvä, se oli hyvä päivä, oikea prinsessapäivä!




Päivä ei kuitenkaan loppunut siihen vaan ennen kahdeksaa lähti koululta buissit Lempäälään Mantali talolle Hollywood-teemaisille jaktoille! Jatkoilla oli... noh mitä jatkoista nyt mieleen tulee? Musiikkia, tanssimista, juotavaa, ihmisiä... Mitään draamaa ei kuitenkaan tullut ja itselläni oli mielettömän hauskaa! Juttelin ihmisille joille en koulussa uskalla yleensä jutella ja tanssin, ihan oikeasti tanssin. Ehkä vähän nolosti mutta minulle se oli saavutus.

Tämän näköisenä jatkoille, uudessa mekossa jolle kuva ei tee oikeutta.



Yhtä elämäni ihaninta päivää seurasi sitten tietenkin elämäni kaamein darra mutta se oli sen arvoista! Kiitos kaikille kanssatanssijoille ja aikaa kanssani viettäneille.

Kuvista saa kiittää mm. Veeraa, Johanna, Tessaa... en edes muista keitä kaikkia mutta kiitos silti onnistuineista kuvista c:

Monday 24 February 2014

Lapsettaa

Tulin eilen kotiin Hämeenlinnaan ja oli ihana nukkua tilavasti kunnon sängyllä pitkästäaikaa. Tämä päivä on mennyt mussuttaen äidin tekemää kasvispizzaa ja pelaten Super Nintendoa (SNES) siskoni kanssa. Kyseinen vempain on iiiiiso lohkare lapsuuttani. Olen pelannut sitä varmaan siitä lähtien kun ohjain on pysynyt kädessäni ja veli on antanut koneeseen koskea : D Pelasimme tänään Donkey kong country 2:sta ja Super Mario World Yoshi's Islandia. Kyseiset kaksi peliä ovat kestolempparini ihan kaikista peleistä, laskettiin mukaan sitten muidenkin konsoloiden pelit.





 Suurin osa pelaamisesta kului Donkey Kongin parissa. Kyseinen peli on äärettömän hankala ja muutenkin Super nintendolle tehdyt pelit on tosi hankalia verrattuna nykypäivän peleihin. Pääsin Donkey Kong 2:sen ensimmäisen kerran läpi vasta 13-vuotiaana mutta ollessani 14v rakas 5v serkkuni päätti kokeilla kaikkia mahdollisia Nintendo pelejäni ja pyyhki siinä samalla kaikki tallennukset joten DK piti siis aloittaa alusta. Tänään pelasimmekin siskoni kanssa monta tuntia putkeen ja saimme pari maailmaa auki mutta hermoja raastavaa tuo pelaaminen toisinaan on!

 

 Pelatessa tuli hyvin nostalginen fiilis. Jos nyt olisi kesä olisin varmasti lähtenyt ulos juoksentelemaan kamerani kanssa ja kuvannut kaikki kolot, puskat ja keinut joissa pienenä leikin. Olisi myös hauska joskus kipata lattialle pehmolelusäkkini sisällöt ja vaan muistella kaikkea. Sanokaa toki jos kiinnostaisi lukea postaus liittyen lapsuuteni lempipuuhiin ja leluihin  : D
 Huominen varmaan menee pelatessa tennistä siskoni kanssa ja piirtäen. Olen menossa kaverini kanssa Tampere Kupliiseen 29-30.3 myymään printtejä ja postikortteja joten tarvitsen paljon lisää myytävää materiaalia. Tavoitteena olisi saada rahaa kasaan kesän Lontoon reissua varten! Jotenkin on vaan sellainen fiilis että vanhat piirustukseni ovat liian huonoja ja tarvitsen nyt jotain todella mieltäräjäyttävää. Aikaan olen toistaiseki saanut vain pari Adventure time fanarttia sekä kuvan tehotytöistä. Tehotytöistä ja lapsuudesta puheen ollen, tässä olisi cossi suunnitelmani Tampere kupliiseen:


Papu olisi kanssa hauska mutta Poppana sopii paremmin jäljellä olevaan aikaan ja rahaan nähden.